Maaliskuun hyve: Reiluus ja sosiaalinen taito: voittamisen ja häviämisen taito

  Maaliskuun hyve: Reiluus ja sosiaalinen taito: voittamisen ja häviämisen taito 

 Mitä reiluus on?

Sanakirjan mukaan reiluus tarkoittaa suoruutta, rehtiyttä ja vilpittömyyttä. Reilu ihminen on tilanteen tasalla ja suhtautuu muihin luonnostaan myönteisesti.

Reiluuteen liittyy monia hyveitä, kuten oikeudenmukaisuus, tasapuolisuus, kohtuullisuus, empatia, myönteisyys, avoimuus, joustavuus ja huumorintaju. Reiluuteen liittyy myös jonkinlainen avarakatseisuus ja rentous.

Mitä reiluus tarkoittaa tekoina?

Reilu ihminen toimii siten, että hänen lähellään on muiden hyvä olla. Meidän on helppo tunnistaa tilanteet, jossa koemme tulleemme epäreilusti kohdatuksi, mutta oman toiminnan reiluuden arviointi muita kohtaan, onkin sitten jo vaikeampaa. Ympäristö kyllä ilmoittaa, toimitko heidän mielestään reilusti vai epäreilusti, sitä viestiä kannattaa kuunnella. Reilu ihminen osaa käyttäytyä oikeudenmukaisesti myös epäreiluutta kohdatessaan.

Peleissä on hyvä harjoitella reiluuden hyvettä. Reilu urheilija noudattaa pelin sääntöjä ja sen henkeä. Voitosta saa iloita, mutta kerskumiseen reilu pelaaja ei syyllisty. Häviön hetkellä hän nielee harminsa, eikä yritä vähätellä vastustajan saavutusta selittelemällä tai syyttelemällä esimerkiksi tuomaria. Seuraavalla kerralla on ehkä hänen vuoronsa voittaa.

Säännöt ovat samoja kaikille, mutta joskus niistäkin joutuu joustamaan reiluuden nimissä. Reilu opettaja osaa lukea tilanteita ja toimia sen mukaisesti. Yhdelle oppilaalle sana riittää, toiselle oppilaalle joutuu opettamaan saman asian perusteellisemmin.

Mitä hyötyä reiluudesta on?

Reilu pelaaja pystyy osallistumaan peliin tai leikkiin siten, että leikin tai pelin tarkoitus, ilon tuottaminen kaikille osallistujille, toteutuu voitosta tai tappiosta riippumatta.

Reiluus on asenne, joka auttaa pärjäämään ihmisten kanssa ja toimimaan yhteisöissä. Kohtelemalla muita reilusti, sinua kohdellaan reilusti – antamansa hyvän saa takaisin. Toimimalla reilusti saa ystäviä, sillä reiluista ihmisistä pidetään.

 Mietelauseita

  • Pelaa reilusti. Voiton hetkellä älä kersku, häviön hetkellä älä selitä.

Alla olevasta videolinkissä näytetään, miten reiluus on evoluutiossa kehittynyt asia ja miten perustavaa laatua oelvasta kysymyksestä reiluudessa on kysymys.

 

Mainokset

Helmikuun hyve: Kunnioitus ja sosiaalinen taito arvostuksen osoittaminen

Mitä kunnioittamisella ja arvostamisella tarkoitetaan?

Kunnioitus on arvon antamista ympärillä oleville asioille ja ihmisille. Arvostaminen on kunnioituksen osoittamista teoin. Kunnioittaminen on myös itsensä arvostamista. Kunnioitusosaamisella tarkoitetaan sitä, että ihminen osaa nähdä arvon toisissa ihmisissä ja merkityksellisyyttä ympärillään. Kunnioittaminen on siis taito, jonka voi, ja mikä kannattaa opetella. Useimmissa kulttuureissa vanhempia ihmisiä kunnioitetaan, heillä olevan elämänkokemuksen perusteella. Kunnioitus kuuluu kuitenkin jokaiselle.

Miten arvostus ja kunnioitus näkyy tekoina ?

Kunniallinen käytös tarkoittaa tilannetajuista, tahdikasta ja muut huomioivaa toimintaa. Kunnioitusosaaminen näkyy pienemmillä lapsilla kiltteytenä ja isommilla ihmisillä fiksuna käytöksenä.

Kunnioitus on myös sääntöjen ja vallitsevien hyvien tapojen noudattamista. Tämä edellyttää itsesäätelykykyä ja kyky ilmaista vahvimmatkin tunteet rauhallisesti.

Kunnioitus on myös oman itsen arvostamista. Kunniallisesti toimiva ei alenna tai nolaa itseään tekemällä tyhmyyksiä.

Arvostaminen on toisen huomioonottamista. Se tarkoittaa sitä, että huomaat, mistä muut pitävät ja mistä eivät. Se merkitsee asioiden tekemistä niin, että läheisilläsi olisi hyvä olla

 

Miksi kunnioitus on hyvä asia ja miksi arvostamisen osoitus kannattaa ?

Jos ihmiset eivät kunnioittaisi sääntöjä, maailma olisi ikävä paikka elää.

Arvon näkeminen ympärillä tekee elämästä merkityksellisempää. Ihminen, joka osaa iloita pienistäkin asioista, elää onnellisempaa elämää.

Kunnioitusosaaminen auttaa meitä tuntemaan myös itsemme arvokkaiksi. Kun kunnioitat itseäsi, et tee epäkunnioittavia tekoja ja muutkin kunnioittavat sinua.

Toisten kunnioittaminen ja arvostus vaikuttaa oman elämänpiirisi todellisuuteen ja hyvinvointiin. Kun osoitat arvostusta ja haluat levittää onnea ympärillesi muut haluavat sinulle samaa.

Mietteitä: Hae huomion sijaan kunnioitusta, kunnioitus kestää pitempään kuin huomio. Kunnioitusta saa antamalla sitä. Kunnioita kaikkia, ketään älä pelkää. Respect!

 

Mitä tarkoitetaan hyveopetuksella?

Valitettavasti kasvatusta ei Suomessa ole viime vuosikymmeninä ole pidetty niin tärkeänä asiana kuin aiemmin ja tämä näkyy erityisesti koulutulokkaiden kyvyssä itsesäätelyyn. Pienelle osalle heistä joudumme opettamaan olemisen taitoa ja väkivallattomuutta.

Tähän kasvatukselliseen haasteeseen vastataksemme, olemme ottaneet ikään kuin filosofiseksi selkänojaksi hyve-etiikan, joka on noussut uudelleen valtavirtaan amerikkalaisen positiivisen psykologian nousun myötä. Tosin siinä puhutaan hyveiden sijaan luonteenvahvuuksista, mutta samasta asiasta on kysymys: oikeudenmukaisuudesta, vastuullisuudesta, rehellisyydestä jne.

Taustalla on Aristoteleen ajatus: Ihmisenä kasvamisesta omaan täyteen mittaansa. Jotkut kasvatusfilosofit (Sven Krohn) ovat puhuneet omaksi itsekseen tulemisesta. Itseä ei kuitenkaan löydetä – vaan oma minä rakennetaan omilla teoilla. Yksittäisistä teoista tulee tottumuksia, tottumuksista tapoja ja tavoista luonteenpiirteitä.

Kasvatusvastuu on edelleen kodeilla ja lapset oppivat ennen kouluuntuloa vanhempiensa paheksunnan, suuttumuksen ja pettymyksen osoituksista itselleen oikeita toimintamalleja sekä erottamaan oikea väärästä. Kun lapsi on toistuvasti kohdannut mallien rehellisen, oikeudenmukaisen, kiusauksia vastustavan, toisten hyvää ajavan käyttäytymisen ja hänen vastaavanlaista käyttäytymistään on vahvistettu, lapsessa on kehittynyt vastaavia hyveitä..

Mutta joka ryhmässä on sellaisia oppilaita, joille joudutaan koulussa opettamaan perusasioita. Tämä tilanne ei tietenkään ole lasten vika, sillä itsekkyyteen, ahneuteen, epärehellisyyteen, epäystävällisyyteen kasvaa, jos kohtaa mallien itsekkään ahneen, epärehellisen tai epäystävällisen käyttäytymisen ja näiden mallien mukaista käyttäytymistä on vahvistettu. Tällainen onneton tilanne on syntynyt luonnollisesti tiedostamatta. Ei ole osattu, ymmärretty, viitsitty tai jaksettu kasvattaa.

Saadut toimintamallit ja kyky itsesäätelyyn voi vaikuttaa jopa lapsen mielenterveyteen, hänen tulevaan elämäntarinaansa ja onnellisuuteensa ne vaikuttavat aivan varmasti.

 

Miten opettaa moraalia ja hyveitä koulussa

Lapsi rakentaa itselleen moraalitiedon ja moraalitunteiden varastoa ja olennaista on hänen sisäinen suhtautumisensa moraalitietoon. Kyse on siitä haluaako omaksua sen ohjeelliseksi omalle toiminnalleen. Tekojen seuraamusten ajattelun oppiminen ei riitä eettiseen oppimiseen, ellei hän välitä ottaa huomioon toimintansa seuraamuksia muille. Järki ja tieto ei siis riitä, vaan lapsella tulee olla halua tavoitella hyvää, totta ja kaunista. Aristoteles puhuu tahdon oikeasta suuntautumisesta. Moraalia opitaan paremmin, kun tilanteeseen liittyy tunnetta kuten vahva tunneside, kiintymys tai kunnioitus mallinantajaan. Siksi opettajan tulee ansaita oppilaansa arvostus ja kiintymys.

Kaikkein tärkein tai ehkä myös ainoa tapa oppia hyveitä on epäsuora eli aikuisten antama esimerkki. (mm. Airaksinen) Oppilaat seuraavat tarkasti, minkälaisia moraalisia valintoja opettaja tekee eri tilanteissa. Laajemmin myös koko koulun säännöt, opetussuunnitelma ja kaikki arjen käytänteet opettavat oppilaille moraalikäytäntöjä.

Usein käyttäytymismallien oppiminen liittyvät tilanteisiin, joissa henkilön tärkeimpiin tarpeisiin on vastattu hyveellisesti tai ne on tyrmätty julmasti. Jos opettaja kykenee vastaamaan oppilaan tarpeisiin itse moraalisesti tai hyveellisesti toimien se on kasvatuksellisesti tehokkain tapa konkretisoida hyveitä koulussa.

Pyrkimällä totuuden, välittämisen, huolenpidon ja oikeudenmukaisuuden ilmapiirin luomiseen ja rakentamalla yhteisöllistä koulukulttuuria opettajat voivat epäsuorasti opettaa oppilailleen hyveitä. Tämä edellyttää kollegiaalista yhteistyötä, jossa harrastetaan eettistä pohdintaa: mikä on oppilaan paras. Moraaliviestit voivat näkyä koulujen rituaaleissa ja seremonioissa, yhteisissä juhlissa. Niitä voidaan ilmentää seinillä olevilla kuvilla ja julisteilla.

Erilaiset käytännöt ovat hyvin olennaisia tekijöitä koulun moraalisen ilmapiirin luomisessa ja ylläpitämisessä. Tällaisia käytänteitä ovat noudatettu opetussuunnitelma, säännöt, toimintatavat luokkahuoneissa ja hyvien tapojen noudattaminen, opettajan henkilökohtaiset ominaisuudet sekä erityisesti opettajan tapa esittää opetettavat asiat oppilaille –oppilaan kohtaaminen. Moraaliviestejä on koko ajan tavallisessa puheessa, mutta myös eleet ovat tärkeitä. Minkälaisia asioita korostetaan ja nostetaan esiin. Kuulevatko oppilaat enemmän kiittäviä vai moittivia huomautuksia.

Arjessa opettajan tulisi opettaa oppilaalle omien ja toisten tunteiden tunnistamista, nimeämistä ja huomioonottoa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opettaja puhuu hyveiden kieltä, eli hän nimeää kulloisessakin tilanteessa tarvittavan tai esiintyvän hyveen ja tekee sen ikään kuin näkyväksi.

 

Kasvatuksen moraalista ulottuvuutta tulee lähestyä oppilaan tarpeista käsin.*

Opettajan tulisi kyetä vastaamaan seuraavaan kymmeneen oppilaan tarpeeseen

Lasten tarpeet                 Opettajan vastaus

Tulla hyväksytyksi                                   ehdoton hyväksyminen

Tulla ohjatuksi                                         kaikkien oppilaiden ohjaaminen

Saada olla haavoittuva                          ystävällisyys

Tulla ymmärretyksi                                 ymmärtää, kuunnella, huomioida

Miellyttää muita                                       osoittaa tunteita, arvostusta ja kärsivällisyyttäkin

Toivoa                                                      rohkaisu, tulevaisuudenuskon luominen

Oppia tuntemaan totuus                        totuudellisuus, rehellisyys, oikeudenmukaisuus

Olla huomattu                                          huomiointi, kunnioitus, kuunteleminen

Olla turvassa                                           turvallisen ympäristön ja ilmapiirin luominen, vastuullisuus

Saada vaikuttaa                                     kuunnella, antaa tilaa, aikaa ja autonomiaa

Kaikki tämä koskettaa erityisesti sitä käytöksensä perusteella vähemmän rakastettavasti toimivaa oppilasta, sillä rakkautta tarvitsee eniten se, joka sen vähiten ansaitsee.

Lähteitä

*(Elämänkatsomustiedon opettajat ry: Hyveen ritarit

Maija-Riitta Ollila: Eettisistä näkökulmista:

Aristoteles: Nikomakhoksen etiikka

Ympäristöviikko

img_1039-2Koulullamme järjestettiin ympäristöviikko ja meillä oli erilaisia kierrätykseen ja ympäristön suojelemiseen liittyviä pajoja.
1-2 luokkalaisten pajat olivat viikon alussa ja ne olivat hyvin monenlaisia, kuten työpaja jossa erivärisiä kangaspaloja liimattiin valmiiksi pahville piirrettyjen pöllöjen päälle, niin että niistä tuli värikkäitä koulumme omia pöllöjä. Kaikki materiaalit olivat tietysti kierrätettyjä. Lisäksi heillä oli ympäristökummimme pitämä paja, jossa keskusteltiin, mistä kaikki tavarat saadaan. Luonnosta! Pajassa pelattiin myös bingoa, jossa oli erilaisia ympäristökysymyksiä.

Liikuntasalissakin oli oma pajansa. Siellä hyödynnettiin mukavia leikkejä ympäristöstä oppimiseen.
5-6 luokkien pajat olivat torstaina. Heillä oli neljä pajaa.Yksi paja toimi tietokoneilla ja siinä pelattiin selviytymispeliä nimeltä Saarella. Eräässä pajassa tehtiin varjoteattereita. Arvaatte varmaan, että ne liittyivät hyvin tiiviisti ympäristöteemaamme. Lisäksi oli paja jossa pelattiin piirrä ja arvaa -peliä ympäristösanoilla, kuten paperinkeräys ja kaatopaikka. Viimeisin, vaikkei vähäisin yläluokkien paja liittyi löytötavaroihin. Niistä tehtiin trailereita ja jopa hämmästyttävän upea muotinäytös, jossa koko koulu oli mukana.

Ympäristöviikon päätöksenä perjantaina oli erilaisia esityksiä kuten muotinäytös, erilaisia videoita sekä ympäristöraadin ja -tiimin esittely.
Meillä oli myös kierrätystä, jokainen oppilas toi kotoaan jonkun itselleen tarpeettoman, mutta käyttökelpoisen esineen ja teki siitä mainoksen. Toisen romu, toisen aarre. Muut saivat laittaa mainokseen nimensä, jos se vähääkään kiinnosti.

Perjantaina sitten tavarat jaettiin ja jos oli monta halukasta, järjestettiin arvonta. Eli jollain hyödyttömällä esineellä pystyi saamaan jonkun ”uuden” tarpeellisen tavaran.

Rakkaudella, mutta kohtitulevasti

Halava

Meillä oli 20. tammikuuta ilo Kaitaan Kasvatusverkoston vanhempainillassa kuulla yhtä Suomen tämän hetken kysytyintä puhujaa tulevaisuudentutkija Ilkka Halavaa. Hänet oli kutsuttu puhujaksi, koska kouluissa tehdään tänä keväänä opetussuunnitelmia oppilaille, jotka ovat työelämässä vielä 2070-luvulla.

Hyvän puhujan lailla hän osasi sopivasti myös provosoida ’’rakkaudella, mutta kohtitulevasti.’’ Saimme kuulla, miksei mailman muuttumisen takia ehkä optikoksi tai autonkoulunopettajaksi ei kannattaisi enää opiskella ja  miten digitaalisuus muuttaa maailmaa ja työelämää. Geeniteknologia ja terveydenhoidon kehitys saa ihmiset elämään 100 -vuotiaiksi ja autoistahan on jo nyt tullut robotteja.

Kaksijakoinen maailma on muuttunut monimutkaisemmaksi. Selkeys, musta- valkoisuus  on hävinnyt ja kompleksisuus kasvanut. Tämän myötä moraaliongelmista ei ole tulossa ainakaan pienempiä.

Hyvänä esimerkkinä itseohjautuvuuden lisääntymisestä on valokuvauksen muuttuminen. Nyt päivässä otetaan enemmän valokuvia, kuin koko 1900 -luvulla yhteensä! Julkaisutoiminnassa ei ole enää portinvartijoita. Kuka tahansa voi julkaista hengentuotteitaan miljoonille nappia painamalla.

Koneet poistavat rutiinityön ja tilalle tulee jotakin parempaa. Nykyajan tehtaassa on mies ja koira. Mies syöttää koiraa ja koira vahtii, ettei mies koske koneisiin.

Töitä tehdään 20 tuntia viikossa ja ammatteja on paljon. Työ muuttuu mielekkäämmäksi, rutiinit poistuu eikä matkalaskuja enää tarvitse tehdä. Yrittämisestä tulee valtavirtaa ja yhä harvempi on kiinteästi töissä jollekin korporaatiolle. Uratikapuita ei enää kiivetä vanhuuden eläketurva mielessä, vaan hypitään milloin sivulle, milloin alas ja ylös ja väliin pois. Tämän takia olisi  hyvä jo nuoresta pyrkiä tekemään mahdollisimman paljon erilaisia asioita.

Yhdenmukaisuuden vaadetta vastaan pitää taistella, sillä se on myös kiusaamisen lähde. Erilaisuus on juhlimisen arvoinen asia ja erityisyyttä pitää kaikin tavoin vahvistaa.

Koulun tulee muuttua ajassa. Oppimisen tulee olla jännittävää, pieniä räjähdyksiä, intoa, intohimoa ja tajunnan laajentamista. Digitalisaatio mahdollistaa sen, että koko luokka voi oppia perusasiat kympin tasoisesti. Gaussin käyrä saa mennä.

2050 peruskoulu on verkossa, mutta opettajan tehtävä ja merkitys ei tästä vähene, sillä opettajan kohtaaminen on enemmän arvossaan – harvinaisuutensa takia.

Vanha Neljän nollan sukupolven,  – nimi tulee siitä, että kotona jossakin laitteessa vilkkuu säätämättä jäänyt kello neljää nollaa –  on turha olla huolissaan nuorista. Meillä on Suomessa kasvamassa hyvä ikäluokka, eikä heillä ole mitään hätää.

 

Juhani Kurronen

rehtori, jonka uunin kello ei näytä neljää nollaa, mutta ei se kyllä ajassakaan ole